Ratapihaselvitykset : Kouvola, Kuusankoski ja niiden välinen linjaosuus

Résumé fourni par la source

Tässä selvityksessä on tarkasteltu Kouvolan ja Kuusankosken ratapihoja sekä niiden välistä noin 8,3 kilometrin mittaista linjaosuutta. Selvitys on osa laajempaa ”Ratapihaselvitykset”-selvityskokonaisuutta, jossa tarkastellaan kaikkiaan yhtätoista eri puolilla rataverkkoa sijaitsevaa ratapihaa ja niiden toimintoja. Kouvolan ratapiha on valtakunnallisesti merkittävä keskusjärjestelyratapiha, joka palvelee sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Kuusankosken ratapiha puolestaan palvelee erityisesti paikallista teollisuutta. Linjaosuus Kouvolan ja Kuusankosken välillä on yksiraiteinen, sähköistetty ja palvelee ainoastaan tavaraliikennettä. Työn tavoitteena oli selvittää Kouvolan ja Kuusankosken liikennepaikkojen sekä niiden välisen linjaosuuden nykytila sekä tulevaisuuden tarpeet liikenteen ja radanpidon näkökulmista. Tarkastelualueen nykytilan tarkastelu osoittaa, että ratainfrastruktuuri on monin osin elinkaarensa loppupuolella. Kouvolan ratapihalla on tunnistettu merkittäviä peruskorjaustarpeita muun muassa päällysrakenteissa, vaihteissa, sähköradassa, valaistuksessa sekä taitorakenteissa. Kuusankosken ratapihalla ja linjaosuudella on vastaavasti havaittu puutteita päällysrakenteissa, alusrakenteissa, kallioleikkauksissa ja siltojen kunnossa. Lisäksi Kuusankosken raidekapasiteetti on nykyisellään rajallinen, ja osa raiteista on sähköistämättömiä tai huonokuntoisia. Selvityskokonaisuudessa peruskorjaustarpeet on jaoteltu kiireellisyyden ja toteutettavuuden perusteella neljään kokonaisuuteen: kiireellisiin peruskorjaustoimenpiteisiin, kiireettömiin peruskorjaustoimenpiteisiin, elinkaarikorjauksiin sekä erillistoimenpiteisiin. Kiireellisiin toimenpiteisiin sisältyvät muun muassa Kouvola tavaran raiteiden ja vaihteiden uusimista, VAK-ratapihan vuotojentorjunta-altaan uusiminen, linjaosuuden päällysrakenteen kunnostaminen sekä Kuusankosken raiteiden R930 ja R001a korjaaminen. Nämä toimenpiteet suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman pian, jotta varmistetaan, että liikennöinti säilyy turvallisena eikä sille tule rajoitteita rataosuuden kapasiteetin tai kunnon vuoksi. Kiireellisten peruskorjausten kustannusarvio on noin 50,9 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Kiireettömiksi peruskorjaustoimenpiteiksi on tunnistettu esimerkiksi pohjoisen läpiajoraiteen päällysrakenteen uusiminen sekä yksittäisten vaihteiden vaihdot. Toimenpiteet parantavat kunnossapidon tehokkuutta ja pidentävät rakenteiden elinkaarta mahdollistaen häiriöttömän liikenteen myös tulevina vuosina. Kiireettömien peruskorjausten kustannusarvio on noin 7,8 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Elinkaarikorjauksiksi on määritelty toimenpiteet, jotka voidaan ajoittaa 2030-luvulle rakenteiden elinkaaren päättyessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa oikoraiteen ja eteläisen ohitusraiteiden päällysrakenteiden uusiminen sekä sähköradan komponenttien huolto. Korjaukset tukevat pitkäjänteistä omaisuudenhallintaa ja varmistavat, että rataverkko säilyy turvallisena ja käyttökelpoisena pitkällä aikavälillä. Elinkaarikorjausten kustannusarvio on noin 17,7 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Erillistoimenpiteet, kuten kallioleikkausten ylläpitotoimet ja jätkänpolkujen uusiminen, edellyttävät jatkoselvityksiä ennen toteutuspäätöksiä. Erillistoimenpiteet tukevat operatiivista sujuvuutta, turvallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, vaikka niiden vaikutukset ovat paikallisia. Osa erillistoimenpiteistä saattaa tulla ajankohtaiseksi lyhyelläkin aikavälillä, kun taas osalle ei välttämättä tule tarvetta ollenkaan tämän selvityksen käsittämällä aikajänteellä eli seuraavan 20 vuoden aikana. Erillistoimenpiteiden kustannusarvio on noin 4,9 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Kehittämistarpeet on ryhmitelty kolmeen toimenpidekokonaisuuteen, jotka tukevat rataverkon käytettävyyttä, kapasiteettia ja strategista kehittämistä. Kehitystoimenpidekokonaisuus I sisältää maltillisia parannuksia, kuten veturien seisontapaikkojen lisäämisen, miehistönvaihtopaikan siirron selvittämisen, liikenteenohjauksen selkeyttämisen ja sähköradan virransyötön parantamisen. Toimenpiteet parantavat operatiivista tehokkuutta, vähentävät häiriöherkkyyttä ja tukevat monitoimijaympäristön tasavertaisia toimintaedellytyksiä. Kokonaisuuden kustannusarvio on noin 3,0 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Kehitystoimenpidekokonaisuus II keskittyy kapasiteetin ja liikennöitävyyden kehittämiseen, kuten sähköistyksen täydentämiseen, opastin- ja asetinlaitteiden kehittämiseen sekä raidegeometrian muutoksiin. Toimenpiteet vähentävät vaihtotyötarvetta ja tukevat energiatehokasta liikennöintiä. Kokonaisuuden kustannusarvio on noin 16,7 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Kehitystoimenpidekokonaisuus III koostuu strategisista ja käyttäjälähtöisistä selvitystarpeista, jotka liittyvät akselipainon noston vaikutusten arvioimiseen sekä esteettömyyden parantamiseen. Selvitykset tukevat sosiaalista kestävyyttä sekä parantavat palvelutasoa. Lisäksi ne täydentävät teknisten toimenpiteiden kokonaisuutta käyttäjäkokemuksen ja ympäristön näkökulmasta. Kokonaisuuden kustannusarvio on noin 0,1 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Toimenpiteet tukevat liikenteen toimintavarmuutta, turvallisuutta ja rataverkon tehokasta käyttöä. Peruskorjausten oikea-aikainen toteuttaminen ehkäisee häiriöitä ja tukee kustannustehokasta kunnossapitoa. Kehittämistoimenpiteet mahdollistavat joustavamman ja energiatehokkaamman liikenteen sekä parantavat monitoimijaympäristön toimintaedellytyksiä. Lisäksi ne tukevat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita: toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä.

Ce résumé expose les affirmations des auteurs. BNTIC ne l’interprète pas comme une validation indépendante des résultats.