Non-EEA doctors in Finland

Le résumé fourni par la source

Euroopan talousalueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet lääkärit Suomessa Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet lääkärit ovat tulleet Suomeen jäädäkseen ja integroituneet hyvin suomalaiseen terveydenhuoltoon. Heitä varten on ollut erillinen laillistusjärjestelmä vuodesta 1994 lähtien, ja vaadittavat kuulustelut on järjestetty Tampereen yliopistossa. Laillistusjärjestelmään kannattaa sijoittaa voimavaroja, koska nämä lääkärit tuovat merkittävän työpanoksen suomalaiseen terveydenhuoltoon. Tiedot käyvät ilmi Treta-tutkimuksesta, joka perustuu rekisteriaineistoon ja kyselytutkimukseen. Kyselytutkimus tehtiin kaikille vuosina 1994–2008 laillistamiskuulusteluihin osallistuneille 686 lääkärille. Heistä 656:n osoite pystyttiin selvittämään vuonna 2009. Kyselyyn vastasi 344 lääkäriä (52 %). Tutkimuksessa kartoitettiin lääkärien tulosyitä, työtilannetta, työtyytyväisyyttä, työstä koettua arvostusta, tulevaisuudensuunnitelmia, ammatti- ja yhteisöidentiteettiä, syrjintäkokemuksia, arvoja sekä mielipiteitä kuulustelujärjestelmästä. Suomeen tulon syissä korostuivat perhesyyt ja suomalainen sukutausta, osa oli inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Erityisesti venäläisiä naislääkäreitä oli tullut avioliiton vuoksi. Muita muuttosyitä olivat parempi palkka ja elintaso, oman maan epävarma tilanne, urakehitys ja ystävien suositus. Lähes puolet ei osannut suomea tai ruotsia maahan tullessaan. Valtaosa vastaajista aikoi pysyä Suomessa. Lääkärit olivat työllistyneet hyvin ja valtaosa oli tyytyväisiä työhönsä. Työtyytyväisyyttä paransivat mahdollisuus kehittyä ammatillisesti, tehtävien kiinnostavuus ja hyvät potilassuhteet. Ammatti-identiteetikseen lääkärit kokivat ensisijaisesti auttajan, kuuntelijan ja kutsumuslääkärin. Tärkeimpinä arvoinaan lääkärit pitivät perhe-elämää, terveyttä ja lastensa menestymistä. Yhteisöistä tärkeimpiä olivat perhe, suku, Suomi ja työyhteisö, Suomeen kuuluminen oli jonkin verran kiinteämpää kuin synnyinmaahan. Kanssakäymistä työn ulkopuolella oli jokseenkin yhtä paljon sekä suomalaisten että omasta maasta tulevien lääkärien kanssa. Hieman yli puolet oli joskus kokenut syrjintää lääkärien, hoitohenkilökunnan tai viranomaisten taholta, potilaiden taholta useampi. Treta-tutkimukseen vastanneista runsas kolmasosa oli sijoittunut terveyskeskuksiin, kun vastaavana aikana viidesosa koko lääkärikunnasta työskenteli terveyskeskuksissa. Itä- ja Kaakkois-Suomen alueelle oli vastanneista sijoittunut muita suurempi osuus. Vastanneet kokivat saavansa eniten arvostusta työstään perheeltä, potilailta ja hoitohenkilökunnalta suomalaisten lääkärien tavoin, mutta suuren yleisön ja toimipaikkansa väestön taholta he kokivat vähemmän arvostusta kuin suomalaiset. Opintorekisterin mukaan kuulusteluihin oli vuoden 2009 loppuun mennessä osallistunut 746 lääkäriä, heistä 580 oli suorittanut kuulustelut, 19 oli keskeyttänyt ja 147:llä oli kuulusteluprosessi meneillään. Lääkärit edustivat kaikkiaan 65 kansallisuutta ja tutkintoja oli suoritettu yhteensä 161 yliopistossa, eniten Pietarissa, Petroskoissa, Tartossa ja Moskovassa. Noin viidennes oli selviytynyt kaikista kuulusteluista ensi yrittämällä. Pieni joukko osallistujista oli joutunut uusimaan kuulusteluja useita kertoja. Naislääkärien tenttimenestys oli kirjallisissa kuulusteluissa miehiä parempi. Kuulusteluja koskevissa mielipiteissä tuli esiin kokemus tenttien vaativuudesta. Monet olivat todenneet kuulustelujen hyödyn päästyään laillistamisen jälkeen lääkärintyöhön. Kielitaidon merkitystä korostettiin ja toivottiin enemmän kielikoulutusta. Laillistuskuulustelujen pitää tuottaa luotettavaa tietoa testattavien pätevyydestä ja oikea vaatimustaso on tärkeä. Kaiken kaikkiaan laillistusjärjestelmä kaipaa selkeyttämistä, ja kehittämistyö onkin jo aloitettu sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ce résumé expose les affirmations des auteurs. BNTIC ne l’interprète pas comme une validation indépendante des résultats.